Kainuun Psykologiyhdistys ry.

Suomen Psykologiliiton jäsenjärjestö - Kainuun Psykologien ammattijärjestö

KUVIA JA TARINOITA - MITÄ ME PUUHAILEMME?

ETUSIVU - Psykologiyhdistys - JOHTOKUNTA - GALLERIA - LINKIT - Yhteys
  • Sisältö:
  • Tulevaisuusseminaari 2005
  • Tarton matkakertomus
  • Puheenjohtajan palstat:
  • 30092005
  • 12062005
  • 22022004
  • 16092003
  • 03062002
  • Sivurakenne

  • Vuokatin kuuset                Kainuun kuuset             Kaipsyn kuuset   Täällä asumme,elämme,työskentelemme.

     psykologia2006/
    Oltiin mukana Risto ja Vesa.
    Tulevaisuusseminaari 2005 Mitä 10-vuoden kuluttua:
    PARAS MAHDOLLINEN SKENAARIO:
    1. julkiset virat on täytetty
    2. hyvin toimiva julkinen sektori
    3. yksityinen sektori täydentää julkista
    4. psykologeilla koko psykologipalvelukokonaisuuden tuntemus
    5. psykologeilla laaja-alainen osaaminen erikoistumisen ohella
    6. KELAn, vak.yhtiöiden, maakunnan, kuntien rahoitus hyödynnetään
    7. turvataan palveluntuottajat yksityissektorille
    8. ennaltaehkäisevään työhön lisää painopistettä
    9. mentorointi aloittaville psykologeille
    10. julkiselle sektorille saatava
    11. koulupsykologeja saadaan lisää
    12. työterveyshuollon psykologeja tulee lisää
    13. vastaavia / johtavia psykologeja maakuntaan
    14. asiakas saa tulla mihin hyvänsä organisaatioon hakemaan psykologista apua ja hän saa avun ja tarvittaessa hänelle järjestetään jatkoapu toisaalta
    MITÄ TEEMME SEN ETEEN ???
    • virkojen täyteen saamisessa ollaan mukana REKRY toiminnassa
    • palkkakehitys, ajetaan käypää palkkatasoa
    • työn sisältö muokataan vastaamaan asiakkaiden tarpeita
    • luodaan myönteiset mielikuvat Kainuusta 
    • annetaan mentorointia uusille ja vanhoille kolleegoille
    • harjoittelijoiden hankintaan suhtaudutaan myönteisesti
    • markkinointi, olaan mukana siellä missä opiskelijat ja psykologit ovat 
    • yhteistyössä yliopistojen kanssa 
    • yhteistyössä Suomen Psykologiliiton ja sen jäsenyhdistysten kanssa
    • työttömät psykologit ovat erityinen kohderyhmä
    • liiton nettisivut ja Psykologia lehti, omat nettisivut ja Tolokku kanavina 
    • KELA-palveluiden tuottajia
    • järjestetään yrittäjä / ammatinharjoittajakoulutusta
    • vaikuttaa työterveyshuoltosopimuksiin
    • tietoa psykologipalveluiden kentästä
    • organisoidaan tutustumiskäyntejä kollegoiden työpaikoille
    • esittelyt Tolokussa
    • laaja-alaista osaamista
    • asenteen ja idean ylläpitäminen
    • työtehtäväkierrätystä
    • erikoisosaamisen edistäminen
    • orgaaninen työnjako
    • pitää yllä käsitystä yhteistoiminnan merkityksestä työnteolle
    MITÄ TEEMME VUONNA 2006 IDEOITA
  • 1.yhdistys organisoi tiedostustilaisuudet kaikilla psykologian laitoksilla harjoittelu- ja työmahdollisuuksista Kainuussa
  • 2. yhdistyksen johtokunta paimentaa jäsenensä järjestämään infotilaisuudet omasta työkentästään kollegoille millaisille asiakkaille ja miten asiakkaat ohjataan
  • 3. valvotaan että uusille työntekijöille määritellään perehdyttämissuunnitelmassa mentori ja yhdistys määrittää jäseneksi hyväksymisen yhteydessä yhdistyksestä kummin
  • 4. yhdistys muodostaa hallinnosta riippumattoman psykologityön kehittämisryhmän
  • 5. vaikutetaan maakuntahallintoon johtavien ja vastaavien psykologien nimittämiseksi
  • 6. pidetään edunvalvonnassa voimakkaasti esillä hoitotakuun toteutumista ja työehtosopimusten noudattamista
  • Näin yhdistys toimii halutun skenaarion mahdollistumiseksi:
  • YLEISKOKOUS:
  •   Muokkaan toimintasuunnnitelmat suosituksen mukaiseksi.
  • JOHTOKUNTA
  •    Annettiin johtokunnan tehtäväksi edellä kuvattujen toimenpiteiden toteutus
  •    Seuranta tapahtuu vuoden päästä 2006 lopussa.
  •    Johtokunta: Avaintehtävä: Olla hereillä ja toimia nopeasti edunvalvonnan tilanteissa.
  • JÄSENISTÖ: 
  • * Oppii rohkeasti puolustamaan omia etujaan työn vaativuuden arvioinnissa ja palkkaneuvotteluissa.
  •                                                                                                    -alkuun-
  • 2005 Puheenjohtaja mietiskelee nuotiolla   -alkuun-
    Terveiset Eestistä -Tartosta

    Valtakunnallisesti psykologien pätevyysvaatimuksista on erilaisia linjoja.  Eestin opetusministeriö ei halua asettaa koulupsykologeille yhtäläisiä pätevyysvaatimuksia muiden psykologien kanssa, kun taas yliopistot ja terveydenhuolto ajavat tiukempia pätevyyksiä, jotka ovat 2003 tulleet normiksi. Tavoite on sovittaa eestiläinen psykologi-tutkinto EU -standardiin ja siten edistää psykologien liikkumismahdollisuuksia. 

    Teimme tutustumismatkan Eestiin syyskuun 12.-16 päivä.  Matkalle osallistui 14 Kainuun psykologia.  Matkaa tuki Psykologien Yhteistyöjärjestö  PYRY apurahallaan. 

    Matkan tarkoitus oli tutustua psykologian sovellutuksiin ja opetukseen Eestissä sekä saada kuvaa nopeasti kehittyvän Eestin psykologisista palveluista ja palveluideoista sekä käydä keskusteluja yhteisistä mielenkiinnon kohteista työn kehittämiseksi.

    Tutustumisen kohteina olivat Lasten Tukikeskus Tallinnassa, Tarton yliopiston psykologian laitos ja sosiaalitieteen tiedekunta,  henkilöstökonsultti Kaapo Sauelin työ, Tarton ammatil-linen kurssikeskus, Tarton psykiatrisen sairaalan lasten ja nuorten psykiatrinen osasto, Tarton työvoimatoimisto, Tarton psykiatrisen sairaalan aikuispsykiatrian akuutti ja hoito-osastot, sekä Tarton neuvonta- ja kriisiapukeskus.  Lisäksi tapasimme vapaamuotoisissa merkeissä tarttolaisia psykologeja. 

    Psykologipalvelujen tilanne Eestissä on paikkakunnittain hyvin vaihteleva.  Koko maata kattavia organisaatioita, kuten perheneuvolat tai mielenterveystoimistot ei ole.  Suurin osa yksiköistä, joissa psykologit toimivat ovat osittain oman alueensa julkisella rahoituksella ja osittain erilaisten projektien ja itse maksavien asiakkaiden kautta toimivia. 

    Koulupsykologijärjestelmä on melko kattava eri puolilla Eestiä.  Heitä on arviolta sata.  Koulutukseltaan koulupsykologit ovat psykologian ensimmäisen tai toisen tason yliopisto-opinnot suorittaneita.  Heillä on kolmen vuoden opinnot ja kahden vuoden työkokemus. Viime vuonna on aloitettu psykologien pätevyysrekisterin pito.  Siihen rekisteröityi vain kuusi koulupsykologia, koska laillistetun psykologin kriteeri on sovittu niin korkealle. Rekisteröidyllä psykologilla pitää olla vähintään maisteritutkinto (5vuotta tai enemmän) ja parin vuoden ohjattu työkokemus. 

    Psykologeja, joiden pätevyys vastaa suomalaista TEO -rekisteröityä laillistettua psykologia on tällä hetkellä rekisteröitynä 35 kliinistä psykologia ja 6 koulupsykologia (lähde: Reet Montonen).  Suurin osa Eestin kliinisistä psykologeista työskentelee Tarton alueella, joka on pitkän yliopisto-opetustaustansa vuoksi muodostunut psykologian kehittämistyön edelläkävijäksi. 

    Psykoterapiakoulutus on painottunut kognitiivisbehavioraaliseen suuntaan, jonka edustajia on noin 40, osa psykologeja, osa psykiatreja ja muiden ammattien edustajia.  Toinen vahva suunta on perheterapia, joita on noin 40 koko maassa.  Heistäkin vain osa psyko-logeja.  Ensimmäinen psykodynaamisesti kouluttautunut psykologi on Reet Montonen, joka on hankkinut koulutuksensa ulkomailta.  Kliinistä neuropsykologiaa ei erikoistumis-alueena ole lainkaan olemassa, vaikka siihen suuntautuneita psykologeja on joitakin mm. Tallinnassa. 

    (jatkuu viereisellä palstalla)

    (jatkoa viereiselle palstalle)

    Tyypillistä psykologityölle Eestissä näyttää olevan psykologien ja organisaatioiden palvelun laaja-alaisuus.  Monet psykologit työskentelevät lapsista aikuisiin koko ikä-skaalalla tehden sekä neuvontaa, akuuttia kriisityötä että  pidempiä hoitoja.  Kuitenkin pitkät psykoterapiat ovat poikkeus.  Usein neuvontajakso on 1-3 käyntiä, hoitoaika sairaalassakin korkeintaan 20 vuorokautta, joskus 50 vuorokautta.

    Ongelmaksi paikalliset psykologit kokivat perusasiat, kuten valtakunnallisen organisoinnin ja taloudellisen taustan puuttuminen.  Usein projektiluontoinen työ vie henkilöstön aikaa valmisteluihin ja raportointiin, joka on poissa asiakastyöstä.  Hyvää on ollut melko suuri vapaus kehittää eri organisaatioita psykologien kannalta mielekkääseen suuntaan. 
    Mielekkäänä koettiin kautta linjan korjaava asiakastyö.  Oman työn tarpeellisuutta 
    joudutaan koko ajan perustelemaan kuntatasolla.

    Henkilöstörakenne avohoidon polikliinisissa paikoissa oli sikäli poikkeava, että niissä oli useimmiten enemmistönä psykologit ja lääkärit, lisäksi lähes aina puheterapeutteja ja jossakin lasten tukihenkilöitä.  Suomen perheneuvolaorganisaatiota vastaavaa henkilö-rakennetta ei ollut, vaan sosiaalityöntekijät tekivät enimmäkseen työtä kuntien sosiaali-palveluissa. 

    Sairaalassa henkilöstö oli lääkäripainotteinen niin, että esim. Tarton psykiatrisen sairaalan aikuisten akuutin hoidon osastolla, jossa hoidettiin sekä sairaalassa olevia että polikliinisia tapauksia oli 30 potilaan osastolla 5 psykologia, 10 lääkäriä, 2,5 hoitajaa vuoroa kohti, 2 puheterapeuttia, (sosiaalityöntekijä oli säästösyistä palkkaamatta, tehtävät annettuna hoitajille).  Paikallisten psykologien mielestä psykologin toiminta ainakin sairaalaympäristössä oli vahvasti alisteinen lääketieteelle, omaa itsenäisempää asemaa kaivattiin. 

    Mahdollisia eestiläis - suomalaisen yhteistyön kohteita olivat kouluttautuminen erilaisiin hoitosuuntauksiin, neuropsykologian tuominen psykologiseen ammattikäytäntöön, työterveyshuollon ja työhyvinvoinnin kehittäminen.

    Psykologien työterveyshuolto oli lähes kokonaan järjestämättä.  Mitään virallista systeemiä ei ollut olemassa.  Psykologeilla oli mahdollisuus saada ohjausta ”supervising”, joka oli luonteeltaan työnohjauksen ja konsultaation välistä.  Ainoa tapa suojata  omaa psyykeään oli työskennellä osana työtä suunnittelevaa työryhmää ja pyrkiä tekemään monia tehtäviä, jotta työ ei kuluttaisi liikaa.  Työterveyshuollon kohdalla olisi ilmeisiä kehittämisen tarpeita.

    Psykologin palkka Eestissä vastavalmistuneelle on noin 400 euroa kuukaudessa (6500 eek) ja viiden vuoden kokemuksen jälkeen se voi nousta 500 euron pintaan.  Jos on terapiakoulutus tai muu erityispätevyys ja tehnyt yli kymmenen vuotta töitä, voi palkka olla noin 650 euron luokkaa korkeimmillaan (9000eek).  Psykologin työaika on nyt 35 t viikossa.  Suurin osa tekee myös muuta työtä kuin päävirkaansa ja merkittävä osa oli 
    osa-aikatyössä useammassa paikassa. 

    Matkamme järjestelyistä haluamme kiittää psykologi Mari Kovasta, joka teki paljon työtä suunnitellen, järjestäen ja tiedottaen kiitettävästi.  Matkatoimisto Matka-Mainio Nilsiästä järjesti kuljetukset ja majoituksen.  Kuljettaja oli Petteri-Bussi ohjaimissaan aina luotettava Risto Ranta.  Heille myös kiitokset onnistuneesta matkasta.
     

    Vesa Mäki-Kuutti
    Kainuun psykologiyhdistyksen puheenjohtaja -alkuun-

    30092005 Puheenjohtajan palsta:  Edistystä - Takaiskuja - edunvalvontaa

    Neljäs vuosi allekirjoittaneen pj. oloa on kääntymässä loppuaan kohti. Samalla päättyy myös kausi Suomen Psykologiliiton liittovaltuutettuna. On tullut aika siirtyä eteenpäin, ehkä aika sukupolven
    vaihdokselle, ellei peräti sukupuolen vaihdokselle näin naisenemmistöisessä yhdistyksessä.
    Niinpä syyskokouksessamme lauantaina 22.10.2005 klo 14 on yhdistyksen puheenjohtajan paikka
    ihan oikeasti avoinna.  Puheenjohtajan paikka on näköalapaikka, siitä näkee sekä sisään jäsenistön suuntaan, sekä ulos Kainuulaisten työpaikkojen suuntaan. 

    Jäsenistön edun etsintä ja puolustaminen (edunvalvontatyö) on edelleen tärkein osa Kainuun Psykologiyhdistyksen toimintaa. Myönteistä on ollut tänä vuonna nähdä kuinka valtion uusi palkkajärjestelmä on onnistunut nostamaan psykologien ansioita. Kielteistä on ollut nähdä kuinka
    edelleen yksittäisissä tapauksissa psykologien etuja poljetaan tehtyjen sopimusten vastaisesti.

    Maakunta työnantajana ei ole Kainuussa pitänyt kiinni työtehtävän vaativuuteen perustuvasta palkkauksesta. Kainuulaisten psykologien keskipalkkaus on jäänyt jälkeen noin sata euroa valtakunnallisesta keskiarvosta. Tämä selviää liiton tekemästä 2005 palkkakyselystä. 
    Sama ilmiö nousee esille koko Pohjois-Suomessa.  Ja sitten kehdataan ihmetellä miksi täällä on työvoimapulaa. 

    Joko tietämättömyyttään tai tarkoituksellisesti on tehty työsopimuksia, joissa laillistettu psykologi ei saa edes sopimuksen alarajan mukaista palkkausta, tehtävän vaativuuden mukaisesta puhumattakaan. Työnantaja yrittää kikkailla kaikenlaisilla nimityksillä, kuten jatkoharjoittelija, amanuenssi, apulaispsykologi, koeajalla toimiva psykologi jne. Muistakaa että on vain yksi nimike :
    psykologi, ja palkka on aina oltava laillistetulle psykologille vähintään minimipalkka.
    Meidän on pidettävä sekä itsestämme että toisistamme huolta niin että psykologin nimikkeestä terveydenhuollon ammattihenkilönä pidetään kiinni silloin kun koulutukseltaan psykologi, laillistettu psykologi tekee psykologin töitä. Edunvalvonta on puuttumista näihin asioihin.

    Teimme keväällä ehdotuksen maakuntahallinnolle tasa-arvoon perustuvasta peruspalkkojen korjauksesta, jossa oli myös tehtävän vaativuuteen perustuva porrastus.  Neuvottelu siitä päättyi lyhyeen, kun työnantaja ilmoitti että ei suostuta.  Sen jälkeen joitakin uusia psykologeja kohdeltiin törkeästi. Yhdelle tehtiin työsopimus minimipalkalla, vaikka tehtävät ovat erikoissairaanhoidon erittäin vaativia ja myös koulutuksellista erikoistumista vaativia, onneksi asianosaisen aktiivisuudella asiaan tuli korjausta. Toinen laillistettu psykologi palkattiin huijaten nimikkeillä, ja väittäen että kielitaidosta voidaan vähentää -30  % alle minimipalkan. Tehtävät ovat kuitenkin edelleen erittäin vaativia erikoissairaanhoidon tehtäviä. Laillistetun psykologin kielitaidon on tarkistanut terveydenhuollon oikeusturvakeskus myöntäessään laillistamisen. Kysymys on siis selvästi kieleen ja syntyperään perustuvasta syrjinnästä, joka on tasa-arvolaissa kielletty. Vaatikaa etujanne ja olkaa tarkkoina, maakuntatyönantaja on osoittautunut epäluotettavaksi.

    Mietiskelimme 10.9.05 lauantaina psykologityön tulevaisuuden näkymiä Kainuussa. Totesimme että työhömme vaikuttaa ulkoisesti ainakin väestön väheneminen, alueen kuntatalouden heikkeneminen, kunnan ja valtion töiden alasajo alenevien verotulojen kautta ja yksityisten palveluiden nousu. Pelkäämme palvelujen jakautumista köyhille julkisia ja rikkaille yksityisiä palveluita tyyliin. Tärkeimmät psykologityöhön jatkossa vaikuttavat tekijät liittyvät myös siihen
    millaisia ovat ihmisten ongelmat,  lasten vähentyessä ja vanhusten lisääntyessä myös psykologityön painopiste tulee siirtymään vanhusten suuntaan. Jäävätkö Kainuuseen lopulta eläkeläiset, maahan muuttaneet, suppea palkkatyöeliitti ja toivotut turistit sekä loma-asujat, niin ja tietenkin joukko kuntasektorin erilaisia enempi ja vähempi poliittisia johtajia ?  Sitä millaisilla visioilla tätä väestöä palvellaan ja mikä on yhdistyksemme rooli niissä, kehittelemme jatko tulevaisuus seminaarissamme. Seminaari pidetään lauantaina 22.10.05 klo 10-13 Kajaanissa Koulutusavain Oy tiloissa. 

    Vesa Mäki-Kuutti , puheenjohtaja
    -alkuun-


     
    12062005 Puheenjohtajan palsta :  Takaiskuja … elämä jatkuu !

    Nyt on menossa neljäs vuosi allekirjoittaneen pj. oloa. Vuosi alkoi sekavasti kun merkittävä osa jäsenistöstämme siirtyi Kainuun maakunnan palvelukseen. Siirrossa katosi lopulta ehkä vain
    yksi psykologityöpaikka. Erityishuollon psykologi oli myös uhattuna. Hoitotakuu painoi päälle maaliskuusta. Yritimme osoittaa aloitteellisuutta tukemalla henkilökunnan ehdotusta vastaavista psykologeista terveys ja perhesektoreille. Yritimme ajaa nostaa esille psykologien palkkauksen eriarvoisuutta maakunta kuntayhtymän sisällä. Tämän kuun alussa meidät tavoitti surullinen viesti Sotkamon kollegamme Erkki Koposen (59v)poismenosta. 

    Kuin juuri äsken istuttiin Erkin kanssa perheneuvolan yläkerrassa vierekkäin ja todettiin, että kohta
    ukkokaarti alkaa lähestyä kuutta kymmentä. Nyt paikka on tyhjä…. Poissa on Erkin hyvä huumori
    ja leikin lasku, poissa topakat kommentit, poissa illat nuotiolla, jäljellä vain muistot ja tuhkaa, niin kuin kerran meistä kaikista. 

    Psykologina Erkki oli monissa liemissä keitetty; Muhoksen koulukodin kautta etelän iloihin ja johtajuudesta Sotkamon perheneuvolaan. Kun työhön tulohaastattelussa tapasin Erkin ensimmäistä kertaa tuli mieleen rauhallisuutta, halua oppia uutta työssä, halu palata takaisin
    kotikonnuille. Myöhemmin perheterapiakoulutus ja ennen kaikkea Wartegg innostus. Saman pöydän ääressä Manfred G ja Erkki, joka saikin lempinimen Manfred Koponen.  Pitkä yhteistyö
    neuropsykologisen konsultaation merkeissä. Aluksi aina kahvia ja kermaa, sitten juttu luisti.
    Yksi alkukesän yö kerran nuotiolla ja konjakilla, sitten tuli molemmille verenpainetta ja sitten tuli 
    kihti. Viime aikoina huoli Pirkon terveydestä ja eläkkeelle jäännistä. Kun itse jäin osaeläkkeelle
    kysyin Erkiltä eikö varhaiseläkkeelle, niin vastaus oli että ”en mä vielä joua, talollisen on tehtävä töitä”. Työssä viime vuosina jatkuva stressi muutoksesta ja töiden määrän vyörymisestä päälle.
    Töitä lisäsi varsinkin koulun palvelun aktivoituminen Sotkamossa. Stressiä myös alimitoitetusta
    psykologihenkilöstöstä, kaksi ja välillä yksi tekee kolmen työt. Nyt ei enää… Nyt se on loppu.
    Muistoja … tuhkaa nuotiolla. 

    Mitä tästä keväästä on nyt sitten muutoin sanottava ja miten jatkossa.  Onko lainkaan valoa putken päässä. Myönteistä on yhdistyksessämme uusien nuorten naisten esiinmarssi. Pikkuhiljaa on kokouksissa alkanut näkyä heidän laskeutumisensa Kainuuseen.  Uusia on tullut työvoimahallintoon ja maakuntaan Suomussalmelle, Sotkamoon ja Kajaaniin. Lisää vielä kaivattaisiin, varsinkin keskussairaalaan. Vaikeaa on edelleen saada sinne sekä sijaisia että vakituisia. Myönteistä on myös psykologiyrittäjyyden vakiintuminen palveluiden tuottajina. Pikkuhiljaa heitä voisi olla enemmänkin.  Myönteistä on myös psykologien halu kehittää uusia toimintaympäristöjään. 

    Tärkeä edistysaskel ja näköalapaikka on tarjoutunut Hakosen Reijolle, joka aloittaa 1.8.05 JUKO-
    laisena varaluottamusmiehenä KVTES alueella.  Kuuma linja etujen valvontaan on toivottavasti 
    arvokkaaksi osoittautuva työn satsaus Reijolta.  Hommassa on ekana heti vastassa syyskuun järjestelyvaran neuvottelut, joihin totisesti on paineita sen jälkeen, kun maakuntayhtymän talouspäällikkö torjui ensimmäisen ehdotuksemme palkkaeriarvoisuuden tasaamisesta.
    Palkkojen tarkastelu haluttiin nyt siirtää liitettäväksi vaativuuden arviointiin jatkossa. Tähän emme tyydy. Nyt on tässä siirtymävaiheessa siis pyrittävä kaikin keinoin informoimaan uusia töitä hakevia psykologeja siitä, että heidän on pakko vaatia kunnollinen peruspalkka. Jos uudet eivät sitä vaadi, ja suostuvat tulemaan minimeillä töihin, seurauksena on aina se, että sitten kun jälkeen jääneisyyksiä tasataan, menee järjestelyvara aina näihin liian pieniin alkupalkkoihin. 

    Töitä meillä teettää vielä vastaavien psykologien asia, joka siis näyttää toteutuvan. Töitä teettää
    koulupsykologien saaminen Kainuuseen. Tapaamme seuraavan kerran elokuun 27.päivänä joka on lauantai. Tavoitteena on kokoontua veden äärellä, riippuen järjestelyistä ja ilmoista. Kokoontumisen seminaariteemana on ”psykologityön tulevaisuuden näkymät Kainuussa”.

    Vesa Mäki-Kuutti , puheenjohtaja
    -alkuun-

    22022004 Puheenjohtajan palsta :  Tervehdys Psykologit !

    Nyt on menossa kolmas vuosi allekirjoittaneen pj. oloa. Vuosi alkoi vauhdikkaasti valmistellessamme 16.2.04 psykologityötä Kainuun hallintomallissa koskevaa seminaaria.
    Valmistelu selkiinnytti tätä Kainuun tilannetta jonkin verran. Meillä on kaiken kaikkiaan
    29 kunnallista psykologityöpaikkaa, 6 työvoimahallinnon paikkaa ja kymmenkunta psykologia tekee erilaisia ammatinharjoittamisen töitä tai on töissä yksityisellä sektorilla. 
         Merkittäväksi ongelmaksi on muodostunut uusien psykologien saaminen hoitamaan
    avoinna olevia töitä. Tällä hetkellä on haussa kahdeksan erilaista koko tai osa-aikaista psykologin 
    työtä Kainuun alueella. Tilanne muuttuu päivittäin , mutta olennaista näyttää olevan kuitenkin sen
    pikkuhiljaa paheneminen.  Seminaarissa mietimme yhdessä, miten rekrydointi onnistuisi.
    Tikkasen Tuomon terveiset olivat selkeät toisaalta uudet psykologit hakeutuvat sinne missä on kotipaikka ja missä on perhe ja toisaalta kokeneemmat psykologit vaihtavat työpaikkaa selkeästi
    palkan houkuttelemana. 
           Edelleen todettiin että työpaikan houkuttavuutta lisää jos ao. työnantajalla on hyvä maine, työssä on mahdollisuus psykologien yhteisöön, täydennys ja jatkokoulutukseen, työnohjaukseen ja perehdyttäminen työhön on hyvin hoidettu. Tärkeää on myös yhteistyö työnantajien sekä kunta-valtio että yksityisen sektorin kanssa niin että työtä on tarjolla koko perheelle. Pelkällä psykologin palkalla kun ei vielä oikein koko perhe elä.  Niin ja edullinen asuminen, kaunis luonto ja metsästysmahdollisuuskin on ok. 
          Psykologian opiskelijoiden terveiset työpaikoille ovat sellaiset, että opiskeluaikana tulisi olla mahdollisuus esim. touko-syyskuulla käydä töissä toistuvasti jossain psykologityöpaikassa, Tällä tavoi työpaikan tullessa tutuksi opiskelijalle olisi sinne sitten hyvä hakeutua ensin harjoittelemaan ja myöhemmin kynnys hakea töitä olisi selvästi alempana. Tällaisia kesätyöpaikkoja ei ole montaakaan ollut tarjolla, joten ideaan voisi tarttua. 
           Viime vuosia tarkastellessa on myös selvästi nähtävissä millaisen henkilöstöpolitiikan seurauksena psykologipula syntyy.  Ei tarvitse kauaksi muistella kun todetaan että Kajaanin kaupunki niitti mainetta ainoana kuntana koko Euroopassa, joka pakkolomautti psykologinsa.
    Työvoimahallinto haki psykologia, mutta ja hakijoita tuli, mutta sitten yhtäkkiä ei ollutkaan rahaa
    maksaa palkkaa ja näin pääsi karkuun useita alueelle hakeutujia. Henkilöstöpolitiikkapuolella on Kuntaliiton ohjeistus siitä, että kunnat eivät saa kilpailla työntekijöistä palkalla.  Milläs sitten Itä- ja Pohjois-Suomen kunnat voisivat kilpailla. Psykologien palkkausjärjestelmä nykyisellään ei ole 
    este henkilöstöhankinnalle, kunhan se otetaan täysimääräisenä käyttöön. Onhan  suorastaan merkillistä, että Kainuussa keskussairaala maksaa huonoimpia pakkoja, kun siellä periaatteessa tehdään erikoissairaanhoidossa erityisen vaativia psykologin töitä. 
           Maakuntahallintoon valmistautumisen myötä on noussut esille psykologien keskuudessa varovaista optimismia siitä, että suurinta osaa jäsenistöämme koskeva hallinnollinen järjestely
    voisi ehkä poistaa joitakin yllä kuvattuja ongelmia.  Työn vaativuuden arviointiin perustuva palkkausjärjestelmä on runko palkkauksen järjestämiseen työntekijöitä motivoivaksi. Johtavien ja vastaavien psykologien nimittäminen maakuntahallinnossa takaa johdonmukaisen psykologien työn kehittämisen ja tukemisen. 

          Joitakin käytännön asioita liittyen maakuntahallintoon siirtymiseen. 
    1. Kuntasektorin psykologit siirtyvät maakuntahallintoon suoraan maakuntahallintoa koskevan lain perusteella vanhoina työntekijöinä niin että kenenkään ei tarvitse irtisanoutua mistään, eikä myöskään tulla kysymään suostumusta siirrolle. Kaikella muulla henkilöstöllä ei menettely ehkä ole samanlainen, mutta sen ei kannata antaa hämätä. 
    2. Jos jollekulle psykologille esitetään allekirjoitettavaksi minkäänlaisia papereita tai kysellään suostumuksia johonkin, ei tule allekirjoittaa mitään eikä suostua mihinkään virityksiin.
    3. Jos jotain papereita kunnissa liikkuu on ne toimitettava  heti Suomen Psykologiliitton pääsihteerin Riitta-Saikkonen Heinoselle, eikä siis missään tapauksessa nimeä paperiin.
    4. Virkamieslainsäädännön muutoksen  mukainen virkojen muuttaminen toimiksi on sovittu tapahtuvaksi vasta maakuntahallinnossa. Jos kuntasi alueella ilmenee muita pyrkimyksiä, esimerkiksi uuden työntekijän ottamista työsopimussuhteeseen kun on täytössä virka, ilmoita siitä heti. On eri asia jos kyseessä on toimi jota täytetään. 
    5. Palkkauksen harmonisointi vaativuuden arvioinnin ja tasa-arvopykälien perusteella tapahtuu maakuntahallinnossa vasta toiminnan alettua 2005 aikana.  Henkilöstövalmisteluryhmän puheenjohtajan Aaro Röngän mukaan palkkoja ei kyetä kerralla vuodenvaihteessa tasaamaan, vaan se tapahtuu vähitellen myöhemmin.
    6. Kenenkään palkkaa ei lasketa maakuntahallintoon siirryttäessä, vaan samalla vaativuustasolla olevien tehtävien peruspalkkojen on oltava maakuntahallinnon alaisissa töissä samat. Siis alimmat palkat ilmaisesti nousevat.  .

    Olen lähestynyt Yliopistopaikkakuntien psykologiyhdistyksiä ja välittänyt heidän suosiollisella avustuksellaan Kainuulaiset avoimet työpaikat psykologien tietoisuuteen. Pyrimme tilapäisesti ja kokeilun luontoisesti tukemaan psykologien hakeutumista Kainuuseen.  Tässä mielessä jokainen meistä on Kainuun psykologityön kävelevä mainos. Siispä on hyvä miettiä, että käydessämme etelän koulutuksissa, onko tarinamme sankaritarina Kainuusta, jossa on hyvä elää ja tehdä töitä, kehittyä ammattitaidossa ja löytää laatua ja yksilöllisyyttä elämiseen. - Vai toistammeko edelleen nälkämaan laulua valittaen kaiken kurjuutta ?. 

    Siis menkää kongresseihin esittelemään Kainuulaista psykologin työtä. Osallistukaa kokouksiin ja nostakaa kissan häntää. Pyrkikää koulutuksiin parantamaan ammattitaitoanne, arvostakaa itseänne työntekijöinä ja kehdatkaa kertoa siitä kaikille. Jakakaa työnohjaustanne ja konsultaatiotanne (hyvään hintaan) ja tukekaa kollegoita. 

    Vesa Mäki-Kuutti
    -alkuun-


     
    16092003  Puheenjohtajan palsta:  Tervehdys Psykologit 

    Aloitan jutun kiittämällä kaikkia jäseniä ja eritoten johtokuntaa aktiivisesta osallistumisesta
    toimintaan.  Näyttää siltä, että lähes puolet kolleegoista on vuoden aikana ollut liikkeellä joko edunvalvonnan, kouluttautumisen tai muutoin yhdistyksen järjestämän virkistyksen puitteissa. Tähän eivät etelän yhdistykset pysty. 

    Myös uusia psykologeja on hakeutunut Kainuuseen ja heidän tulonsa on sekä virkistänyt toimintaamme että tuonut uutta uskoa psykologityöhön näillä Euroopan unionin raja-alueilla.
    Enemmänkin uusia ammattitovereita Kainuuseen näyttäisi mahtuvan, sillä edelleen on ollut vaikeaa saada avoinna olevia sijaisuuksia ja virkoja täytettyä. 

    Siinä onkin meille haastetta, miten saamme psykologien yhteisönä tarjottua tänne työhön hakeutuville riittävän tuen omaan työhönsä, ja myös Kainuussa viihtymiseen. Tukea menossa olevaan toimintaympäristömme muutokseen sopeutumiseen tarvitsevat myös vanhat kantajäsenemme. Perinteisiä ammattikuviamme ravistellaan Sinisillä ajatuksilla, jotka avaavat sekä mahdollisuuksia että runsaasti mustia aukkoja.  Minulla on kuitenkin vahva usko siihen, että 
    Kainuulaisen Psykologin perustyövälineellä ”Ihmiseltä ihmiselle” on käyttöä tulevissakin koitoksissa.

    Logossamme metsäisellä taustalla avoin ystävän käsi sekä tarjoaa avoimuuttaan, että pitää huolta hauraasta kukasta nostaen ja auttaen kohti kehitystä ja kasvua. 

    Jatkamme syksyn aikana 29.10. klo 13-17 kouluttautumista toiminnallisiin menetelmiin ja muutoksen teeman kohtaamiseen Markku Parviaisen johdolla paikkana ravintola Sirius. Sen päälle ruokailemme sivistyneesti ja pidämme vielä sivistyneemmän vuosikokouksen. Joulukuun 12 päivä tarjoamme jäsenistölle kiitoksena aktiivisesta osallistumisesta teatteri-illan, josta tarkempaa tietoa löydät tästä lehdestä. 

    Suuri haasteemme on nyt ryhdistäytyä jälleen kerran palkka-asioissa. 1.12. on kuntapuolen järjestelyvara jälleen käytössä.  Sitä varten on kuntien jokaisen psykologin omalta osaltaan tuotava esille halunsa palkan tarkistukseen viipymättä. Ehdotuksen AKAVA-.JS luottamusmiehille ja omille esimiehille on syytä tehdä aivan lähiaikoina. Voi olla ainakin varma siitä, että jos ei mitään pyydä, niin ei kukaan tule mitään tarjoamaan.  Psykologien minimipalkka ajaa kiinni psykologikollegoiden palkkausta koko ajan ja porrastusta. Rohkeasti vaan liikkeelle ja ensimmäisten numeroiden peruspalkan kohdalla on syytä olla vuoden lopussa vähintään 23. Tässä saumassa, jossa myös paikkoja on auki on hyvin realistista hinnoitella itsensä liiton antaman ohjeen mukaisesti.

    Kaikki turha kainostelu ja vaatimattomuus on palkka-asioissa hukkakauraa. Uskokaa mainokseen:
    ”Because I am worth it!”.  Jos joku näyttää ovea, niin ovia on nyt runsaasti eri puolilla auki valmiina
    myös vastaanottamaan psykologeja. Jos käy sääliksi esimiesparkoja budjettikiireissään ja tulosvastuissaan, niin muistakaa että esimiehen ensimmäinen tehtävä on pitää huolta alaisistaan ja heidän työoloistaan. Jokainen Teistä on tulosvastuullinen omalle itselleen siitä, että pitää huolta
    omasta taloudellisesta hyvinvoinnistaan. Kukaan muu ei johda Teidän perheen tulosyksikköä kuin Te itse. 
     

    Vesa Mäki-Kuutti
    puheenjohtaja
    -alkuun-

    03062002 Puheenjohtajan palsta:  Tervehdys Psykologit ja kesän alkua!

    Allekirjoittaneella on nyt ollut mahdollisuus  tutustua yhdistyksemme puheenjohtajana olemiseen  hieman yli viiden kuukauden ajan. Tähän mennessä johtokunnan kanssa olemme pikaisesti kyhänneet kokoon:
    - tammikuisen kuntasektorin työn vaativuuden arviointia koskeneen palkkausillan, jonka aikana  alkanut innostus ja aktiivisuus jäseniltä on tuottanut paljon keskustelua kunta-alan työpaikoilla, mutta valitettavan vähän villoja, tästä lisää myöhemmin tällä palstalla..
    - Maaliskuulla kokoontumisemme Kuukkelissa tuotti vuosikokouksen lisäksi keskustelua yhdistyksen linjoista, joita oli herätelty helmikuisen puheenjohtajien neuvottelu päivän vauhdittaman edellisen Tolokun jutussa.
    - 25.5. Suomen Psykologiliiton Tarja ja allekirjoittanut olimme liittovaltuuston kokouksessa Helsingissä, jossa nostettiin esille vahvasti palkkausjärjestelmäuudistukset 
    - Kesän aluksi olemme päätyneet aloittamaan ammatinharjoittajana toimimisen opettelun toden teolla. 

    BACK TO THE BASICS  EPISODI II    K a u a n   k a u a n   s i t t e n   K a i n u u s s a … . 
    Kesäksi kertaan arvoisille kolleegoille Kainuun Psykologiyhdistyksen sääntöjen tarkoituspykälän (2§) määräämät tehtävät ja arviota miten olemme niissä menestyneet alkuvuodesta 2002 ja miten ei.

    1. Toimia jäsentensä oikeudellisen aseman turvaamiseksi, palkkauksellisen ja sosiaalisen aseman sekä työolosuhteiden parantamiseksi. (SSS= security, status and saldo)

    Työn vaativuuden arvioinnin vieminen palkkausperusteisiin on teettänyt töitä. Hyvinä neuvottelutavoitteena oli ajatuksissani siis seuraavaa: 
    TAVOITELAUSE I:
    -erikoissairaanhoidossa tapahtuva psykologin ja erikoiskoulutettujen psykologien työ ovat tehtävien vaativuuden suhteen niin vaativia, että niistä tulee maksaa vähintäin ao. liukuman ylintä mahdollista peruspalkkaa. (Tämä lausuma oli menossa läpi esimerkiksi Savonlinnassa erikoissairaanhoidossa). 

    Miltäs näyttää työn tässä vaiheessa Kajaanissa?. Olemme kuulleet kootut selitykset siitä, miten keskussairaalassa ei ole taloudellista liikkumavaraa mihinkään palkkaus uudistuksiin, ja kuinka esimerkiksi lääkäreiden palkkauksen uudistus on kiireellisempi asia. Toisaalta Makkosen Risto on tehnyt kolleegoineen kiitettävää työtä ja tekstiosat näyttivät vielä viime kuussa tosi hyviltä. Muistattehan liiton puheenjohtajan Tuomo T:n sanat helmikuussa: "Nyt olemme ajamassa pitkän tähtäimen muutosta palkkauksen perusteisiin, ja se olen monien vuosien työ." Vaikka käteistä ei heti 
    Löytyisikään, on tavoite pidettävä mielessä.

    TAVOITELAUSE II
    -kunnan palveluksessa tapahtuva psykologin ja erikoiskoulutetun psykologin työ on tehtävien vaativuuden suhteen niin vaativaa, että siitä tulee maksaa vähintäin ao. liukuman keskitason mukaista peruspalkkaa, mikäli työtehtävä sisältää erityisen väestövastuun tai muutoin tehtävät ovat esimerkiksi potilasaineksen vaikeuden tai tehtävien laaja-alaisuuden vuoksi erityisen vaativia tulee niistä maksaa ao. liukuman ylärajan mukaista peruspalkkaa.  Liukuman ala-rajan mukainen palkkaus tulee kyseeseen vain, jos psykologin tehtävä on erityisen vaatimaton.

    - kuntien palveluksessa toimivien psykologien osalta haluaisin palautetta miten vaativuuden arviointi menee? Kajaanin kaupungilta Risto L kertoi pettyneenä, että hänen osaltaan huomioitiin terapiapätevyyden saavuttamista edellisen vuoden aikana nimellisellä korotuksella, kun neuvottelutavoite oli erikoiskoulutetun liukuman keskitason saavuttaminen, näyttää että siitä jäädään jälkeen. 

    Entä miten muuten kolleegoilla menee työehtojen ja palkkauksen rintamalla? 
             Reijo kertoi, että hänelle tehtiin periaatepäätös, että koska toinen psykologi puuttuu työryhmästä, ja siksi tehtävien vaativuus on noussut, voidaan palkkausta tarkistaa. MUTTA sitten jostain syystä asia menikin puihin ja seuraava aste laittoi mahdollisen korotuksen siististi hyllylle, koska ehkä olisi syntynyt periaate, että tällainen voidaan huomioida. No periaatehan on kirjoitettu virkaehtosopimuksiin  jo vuosia sitten. Tehtäväkohtaiset määräaikaiset lisät tulivat jo 1990-luvulla, mutta käyttö on ollut kitsasta.
              Allekirjoittanutkin sitten vaihtaa taas työpaikkaa. Tulin kirjoittaneeksi edelliseen Tolokkuun:  " edellyttää, että kukaan ei ota Kainuusta vastaan psykologin työtä ellei palkka ole vähintäin liukuman keskitasoa (kunnalla peruspsykologi 2370 euroa, erikoistunut psykologi 2450 euroa, valtiolla 2220 euroa) ja kaikki uutta työtä hakevat esittävät palkkavaatimuksekseen ylärajan." 
    Noudatin sitten sitä mitä olin kirjoittanut, ja keskussairaalan psykiatrian tulosalue ensin ehdotti että voisin jatkaa työtäni psykologina LANU -työryhmässä, ja sitten että keskussairaalassa ei voida poiketa tai muuttaa vallitsevaa palkkauslinjaa joka psykologeille tarkoittaa lähellä alarajaa olevaa palkkausta, Ota tai jätä.  No minä tietysti jätin. Kolleega Elinakin  kokeili sitten neuvotella, liikahtaisiko alaraja ehdotus mihinkään päin, - ei liikkunut -  joten Elinakin jatkaa entisissä tehtävissään, ja LANU -työryhmässä ei ilmeisesti jatkossa työskentele psykologia lainkaan.

    Hyvää tässä on se, että olette olleet selvästi aktiivisia näiden tavoitteiden eteenpäin viemiseksi, siitä kiitos! Huonoa on se, että taloudellinen netto on niukahkoa. Yleisenä toivomuksena on esitetty että tehtäisiin anonyymi kolleegoiden palkkatason kartoitus, jotta olisi alueellista vertailupohjaa, kun menee keskustelemaan omasta palkastaan. Mitä mieltä olette, vastaisitteko jos kysyisin Teiltä mikä on teidän A peruspalkkanne, B loppupalkkanne tällä hetkellä. Idea on hyvä, miten voitaisi toteuttaa niin että luottamus säilyisi? Ideoita???

    2. Edistää jäsenten ammattitietouden ja taidon kehittämistä. (psykologian jalo taito) 

    Olen saanut Kainuun Psykologiyhdistyksen ja Liiton yhteisen aluekyselyn myötä runsaasti palautetta toivottavista ammattitietouden ja taidon kehittämisen teemoista jatkossa. 
    Kymmenen kärjessä toiveet ovat tällä hetkellä (x kannatusta - vastustusta 0 neutraalia):
    1.   xxxxxxxx   _   Yksityisenä ammatinharjoittajana toimiminen (koulutus on sovittu)  2002
    9.   xxx -           _   Työtaisteluvalmiuden kohottaminen                                            2004-2006
    ei*      -_-x       _    Yhdistyksen nettisivujen tekotalkoot                                         tein yksin 2003-6
    7.    xxx_-_x     _    Itsepuolustuskurssi (taistelujajiin tutustuminen ja käytännön itsepuolustusta) EI VIELÄ
    8.    xxx0x         _   testimenetelmien opettelua ? MIKÄ MENETELMÄ? Exner RO,  EI VIELÄ
           persoonallisuust.
    ei*  x                 _  esiintymistaitoa                                                                                     EI VIELÄ
    2.    xxxxxxx   _   toiminnallisia menetelmiä (esitetty kouluttajaksi Markku Parviaista)             2003-2004
    6.    xx-xx        _   työmenetelmiä E: NLP:tä, psykoterapiaa, ym sovellutuksia                        EI VIELÄ
    ei ? x               _   neuvottelutaitoa; Oman palkan puheeksiottamiskoulutusta                          2004
    9. xx                 _   Hyvä ruoka ja juoma, mannermaisen kattauksen kurssit                           2004
    9. xx                  _   Tanssikurssit (xx-), Eu-käytöksen alkeet (x)                                           EI VIELÄ
    3. xxxxxxx        _   Ratsastus (xx) Keilaus (xxx) Uinti Pelivuoro(xx) /lentopalloa/sulkapallo (xxx)/ sähly (x)/ puulaakisarja            OK                OK
    4. xXxxx         _   Kongressimatka Jyväskylään Psykologia 2002 kongressiin   !!!!!!! KÄYTIIN MYÖS 2004 JA 2006
    5. Xxxx          _   Tutustumismatka ulkomaille Kohde?___Viro/Englanti__Venäjän Karjala EESTI 2004 PIETARI2006(Kostamus-Petroskoi-Sortavala)_________________
    ei* x___        _   Vaikenemisviikonloppu, Vaietaan yhdessä Ehdotus: Retriitti     EI VIELÄ
    9. xx__         __   Ruskaretki ja vaellus                           EI VIELÄ
    Uusi ehdotus
    x_____ Haastattelumenetelmät                  EI VIELÄ

    Kiitokset, vastatkaahan vielä loputkin niin alkaa olla suunta selvillä. Näyttää siltä, että meillä on syksyllä edessä toiminnallisten menetelmien ohjaama lähialueen ulkomaan matka johon sisältyy sulkapalloa ja keilaamista. Vedetään tästä johtopäätöksiä yhdessä jatkossa. 

    3. Edistää psykologian sovelluksen yleisiä edellytyksiä sekä psykologian sovellutusten ja psykologisten palvelujen ja toimenpiteiden pätevyyttä omalla toimialueellaan. 

    Aluekyselymme palautteiden perusteella näyttää siltä, että Kainuussa on jatkossa tarjolla psykologin ammatin harjoittajia moneen tarpeeseen. Olette ilmaisseet intoa yksityisesti tuottaa:
    - lasten psykoterapiatarpeen arviointia ja diagnostiikkaa  (Risto L toimii jo Kajaanissa)
    - Koulukypsyystutkimuksia Kajaanissa (Vesa MK toimii jo Kajaanissa)
    - LUKI -tutkimuksia ylioppilaskirjoituksia varten (Vesa MK toimii jo Kajaanissa) 
    - lasten ja aikuisten psykoterapiapalveluita  (Risto L toimii jo Kajaanissa,  kunnissa työstä voi neuvotella)
    - psykodynaamista psykoterapiaa nuoruusikäisille (Tarja R toimii jo Kajaanissa)
    - KAT -psykoterapiaa nuorille ja aikuisille (Tarja R toimii jo Kajaanissa)
    - EMDR traumahoitoa lapsille, nuorille ja aikuisille (Risto L ja Vesa MK toimii jo Kajaanissa)
    - Yksilö ja/tai parikeskusteluita kognitiivis- behavioraalisena lyhytterapiana (Kuhmossa Jorma L ) 
    -     neuropsykologista tutkimusta ja kuntoutusta (Aila H-T voisi aloittaa, Vesa MK toimii jo)
    -     pitkäaikaissairaiden lasten ja heidän perheittensä psykologista tukea (aila H-T Kajaanissa)
    - ammatillisen kuntoutuksen palveluita kohteena työterveyshuolto, eläkelaitokset ja vakuutusyhtiöt  (Pirjo K jatkossa Kajaanissa)
    - henkilöstövalinta, rekrydointi/työ ja organisaatiopsykologian palvelut (Jaakko M voisi aloittaa Kuhmossa) 
    - lasten kanssa työskentelevien työntekijöiden työnohjausta (Risto L Kajaanissa toimii jo)
    - työnohjausta sosiaali- ja terveystoimen työntekijöille (Risto M Kajaanissa)
    - neuropsykologin antamaa työnohjausta ja konsultaatiota psykologeille, erityisopettajille jne.(Vesa MK toimii jo Kajaanissa) 
    - psykologista työnohjausta, konsultaatiota ja koulutusta asiakkaan tarpeen mukaan (Kuhmossa  Jorma L).
    - yksittäisiä luentoja /alustuksia psyykkiseen hyvinvointiin ja perheisiin liittyvistä teemoista (Elina
    M-K voisi aloittaa)

    Listamme alkaa jo näyttää tosi vakuuttavalta. Mutta MISSÄ OLETTE PSYKOTERAPEUTTI - PERHETERAPEUTTI - PSYKOLOGIT? Erkki, Terttu, Tuula,  Ulla,  Reijo herätkää!!!  Ei ainoatakaan tarjousta - ei voi olla totta.

    Tavoitteenahan on edelleen se, että jokainen  h a l u k a s  yhdistyksen jäsen pystyy ja osaa aloittaa päätoimen ohella tapahtuvan ammatin harjoittamisen sinä päivänä kun psykologin antamaa hoitoa koskeva SV -korvauspykälä astuu voimaan. 

    4. Edistää psykologisen tiedon ja ammattitaidon käyttöä alueensa yhteiskuntapolitiikassa

    Kiltteys on siis jo loppunut ja on ruvettu ihan oikeasti metelöimään oikeissa yhteyksissä. Edelleen on voimassa: TOLOKUILLE IHIMISILLE TOLOKUMPI KAINUU.

    5. Toimia hyvän yhteishengen ja yhteenkuuluvuuden edistämiseksi jäsentensä keskuudessa.

    Työtaisteluvalmiuden ylläpitämiseksi ja hengen parantamiseksi suunniteltu tilaisuus on tämän tekstin ilmestyessä pidetty. Tässähän meillä alkaa jo olla perinteitä parilta viime vuodelta. Työtaisteluvalmiushan  ei edelleenkään tarkoita sitä, että oltaisi huomenna valmiita lakkoon, vaan että meillä on olemassa selkeä asenne ja varautuminen tilanteeseen, jossa työtaistelutoimenpiteet tulevat kysymykseen.

    6. toimia jäsenistönsä sekä Liiton päättävien ja toimeenpanevien elinten välisenä yhdyssiteenä 

    Olemme Tarjan kanssa osallistuneet valtuuston kokoukseen 25.5. 2002 jossa esille on noussut tulevaisuuden palkkaneuvotteluja silmällä pitäen radikaali ehdotus: Tanskan, Norjan ja Ruotsin mallin mukainen psykologien hinnoittelun vapauttaminen. Siis muutoin VES- ja TES ehdot pysyisivät samoina, työehtoineen, lomineen, jne mutta hinnoittelusta poistettaisiin alaraja ja yläraja. Ruotsissa tämä on tuottanut sen positiivisen seikan, että palkat ovat kunnallisissa töissä alkaneet liukua ylöspäin ja sen ajatuksia herättävän vaikutuksen, että kun saavutettiin se kriittinen tilanne, jossa kuntien palkat ylittivät yksityiset, niin jotkut kunnan alkoivat yksityistää palveluita. Palkkavertailuthan Suomessa kertovat, että kunnan asiantuntija tehtävät mm. psykologi ovat jääneet palkkauksessa runsaasti yksityisistä jälkeen. Hankalaa on kuitenkin se, että jo nyt itse asiassa "psykologi" nimikkeellä yksityisesti toimivien keskipalkka on ALLE kuntasektorin. Jos kaikki yksityisen puolen psykologien  nimikkeet huomioidaan niin palkkaus on selvästi kunnan YLI. Valtiohan pitää perää. 

    Tavoitteenahan on ollut että psykologien keskipalkka olisi vähintäin sama kuin AKAVA-laisilla keskimäärin eli noin 15-17000.-vanhaa markkaa. Tämä olisi ehkä saavutettavissa vapauttamalla hinnoittelu, mutta se edellyttäisi että psykologit noudattaisivat liiton suosituksia palkkavaatimuksissaan ja kukaan ei ryhtyisi alennusmyyntiin. Tämä merkitsisi kuitenkin sitä, että vanhojen pitkään töissä olleiden ja samalla työnantajalla pysyvien palkkaus ehkä ei nousisi samassa tahdissa muiden kanssa. Ikälisät, Yleiskorotukset, järjestelyvarat , tehtävä ja henkilökohtaiset lisät  ja mahdolliset vaativuuden arvioinnin tuomat järjestelyvarat olisivat kyllä edelleen käytössä, mutta todellisen edun voisi saada vasta  jos vaihtaisi toiseen työpaikkaan. Mielipiteet valtuuston ryhmätöissä olivat varovaisen myönteisiä, mutta todettiin että asiaa pitää perusteellisesti selvittää, joten tästä mielenkiintoisesta teemasta on tarkoitus jatkaa keskustelua tulevaisuudessa.
     

    Kesäloman odotuksessa,  Terveisin puheenjohtajanne Vesa MK
    -alkuun-

    SIVURAKENNE:
    1.Pääsivu -kaipsy.html
    2.Tietoa yhdistyksestä -psyko.htm
    3.Ajankohtaista ajank.htm
    4.  2006 Johtokunta
    5.Takaisin Vesa MK kotis.-index.htm
    6.Palautetta 
    Copyright Vesa Mäki-Kuutti 2006 Kuvat Copyright Vesa Mäki-Kuutti
    Logo: copyright Kainuun Psykologiyhdistys

    kaipsygalleria.html päivitetty Soneralle 1.10.2006